maanantai 14. joulukuuta 2015

Back in business

...mutta se on jos ei saa aikaseksi postata! Tuntuu että saan aloittaa lähes jokaisen postauksen pahoittelemalla taukoa.. MIksi näin? En osaa sanoa syytä siihen, jotenkin motivaatio kirjoittamiseen on ollut täysin hukassa. Taino oikeastaan voin, siitä lisää alempana. Yritän nyt ryhdistäytyä ja hieman aktiivisemmin panostaa kirjoitteluun, mutta mitään en tietenkään voi luvata kun sitten taas harmittaa jos en onnistu.. Parhaani kuitenkin yritän!

Voisin aloittaa kuulumisten kertoilun sillä, että kerron syyn taukoiluun tässä kahden kuukauden sisällä. No, A on ollut kipeänä, jalastaan. Lähes kaksi kuukautta, kyllä! Eräänä päivänä klippauksen jälkeen olin ihan normaalisti maastoilemassa ja ravailin rennosti metsätiellä. Ami kompastui ja otti muutaman oudon askeleen, mutta palautui sitten normaaliksi. Kävelin kotiin ja kylmäsin jalkaa jonka ajattelin ottaneen osumaa, eli oikeaa etusta. Viikon ajan A lepäili ja tarhasi vain, ja sitten katsoin liinanpäässä miten se liikkuisi, no, ei hyvin. Ontui edelleen, ja ei muutakun klinikalle soittoa. Onneksi saatiin heti seuraavalle päivälle aika ontumatutkimukseen ettei sen pidempään tarvinnut odotella.

Klinikalla aluksi juostiin ja käveltiin vaan kovalla, sitten eläinlääkäri tsekkasi hepan läpi, jonka jälkeen taivuteltiin etujalat. Ja aivan kuten itsekin olin paikantanut, löytyi kipeä kohta oikeasta etusesta, alanivelen kohdalta. Amille tuikattiin rauhoittavaa ja marssittiin ottamaan muutamat kuvat jalasta, jotka onneksi olivat kaikki puhtaat! Saatiin jaloista vain kehuja, samoiten siitä, että meillä on ihan superhyvät kaviot! Niiden eteen onkin töitä tehty!



Diagnoosina oli onneksi pelkkä venähtäminen, johon lääkkeeksi annettiin vain lepoa, tarhausta ja kävelytystä, jos vaan heppa pysyy rauhallisena. Kahden viikon päästä klinikkakäynnistä piti eläinlääkärille lähettää videota tilanteesta, jonka avulla hän arvioi miten jatkamme seuraavat kaksi viikkoa. Ekojen viikkojen jälkeen Ami oli paljon parempi, mutta silti hieman epäpuhdas, joten jatkettiin samaan malliin vielä kaksi viikkoa. Tämän jälkeen hevonen oli vihdoin puhdas, ja saatiin alkaa lisäämään liikuntaa pikkuhiljaa. Vihdoin tälläviikolla olen saanut alkaa liikuttamaan Amia enemmän ja voi että kun meillä on ollut niin kivaa!

Ekat kolme viikkoa meni ihan kivasti siinä kävellessä maastossa ja kentällä, mutta viimeisten muutaman viikon aikana huomasi kyllä energiaa kertyneen, kun pomppia piti sinne ja tänne ihan ilman syytä, sekä yrittää riepotella mua liinan päässä.. Nyt meillä on edessä 2-3viikon kevyt palauttelujakso, jonka jälkeen lähetämme taas videon ja saamme jatkaa normaalia treenausta, tietysti vaatimustasoa pikkuhiljaa nostaen!

Ami eilisen hölkkäilyn jälkeen ❤

Loppukesän ja syksyn kuulumisista tulossa oma postaus/postauksia, siihen asti kuulemiin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti