lauantai 26. joulukuuta 2015

#25 Hopee ei oo häpee!

Paitsi ehkä silloin, jos siitä kirjoittaminen venyy melkein neljä kuukautta, hups.. 

Oltiin Amin kanssa 5.9. meidän ensimmäisissä kenttäkisoissa. Ne olivat 1-tason kisat Parkanossa, Talli Satumaassa ja menimme 50cm pikkuluokan. Ilmottauduin aluksi Helpotettu harraste luokkaan (70cm) mutta koska edellisinä päivinä satoi kaatamalla sekä kisapäiväksi luvattiin myös sadetta, halusin ottaa varman päälle jos pohjat olisivat liukkaat, ja vaihdoin pienempään luokkaan.






Aamulla lähdettiin puoli 7 aikaan tallille poikaystäväni kanssa ruokkimaan hevosia ja pistämään Amia kuntoon. Kun olimme valmiita, iskä tulikin trailerin kanssa pihaan ja kannoimme tavarat autoon ja lastasimme hevosen traileriin. Kun kello löi kahdeksan, lähdimme ajamaan kohti Parkanoa, ja saavuimme sinne hyvissä ajoi ennen puoli kymmentä. Kisat alkoivat kymmeneltä, ja olin vasta toisessa verkkaryhmässä, joten ehdein hyvin kävelyttää Amia ja kävelemään esteradan. Näissä kisoissa oli siis esteosuus ensin, jonka jälkeen esteet kerättiin ja aloitettiin kouluosuus. Kouluosuuden jälkeen lähdimme yhdessä kävelemään maastorataa, jonka jälkeen lähdimme maastoon porukalla.

Verryttelyssä Ami oli tosi innokas ja ei aluksi keskittynyt oikein mihinkään. Aloin aika pian ratsastaa laukkaa, koska siinä A yleensä rauhoittuu nopeiten ja siten se on helpompi saada kuulolle. Verkka hypyt menivät vähän niin ja näin, kaikista päästiin kyllä yli, mutta satunnaisesti tyyli oli aika vapaa, kun Ami ei millään malttanut odottaa mun apuja, vaan roiski menemään mistä tahtoi, tyylillä "ota mamma harjasta kiinni, kyllä mä tälläset pikku risut osaan mennä vaikka silmät kiinni". Niimpäniin..



Rata oli aika yksinkertainen, eikä sisältänyt erikoisesteitä, paitsi yhden kapeamman esteen. Vihellyksen jälkeen Ami oli tosi innoissaan eikä malttanut sitä vähääkän mitä veryttelyssä sain sen kuuntelemaan.. Ensimmäinen hyppy tuli vähän pohjaan, mutta muuten saimme hyvän ja sujuvan, puhtaan, radan! Keskityin vain pitämään käden tasaisena ja ratsastamaan hyvät tiet, niillä pärjättiin hyvin ja päästiinkin esteiden jälkeen kolmannelle sijalle!


Koulussa oli aikaa verkata noin 15 minuuttia ja se ei ollut ihan riittävä meille, en ehtinyt saamaan Amia niin rehellisesti avuille kuin se olisi voinut olla. Ei se kuitenkaan ihan huonolta tuntunut. Rata oli siis harrasteluokan kouluohjelma. Saatiin hyviä kommentteja ja olin tosi tyytyväinen numeroihin sekä prosentteihin. Meillä oli kaksi kuutosta, kaksi kuusi puolikasta ja kuusi seiskaa! Ei olla ikinä saatu näin hyviä ja tasaisesti tulleita numeroita! Prosentteja kertyi kasaan 65,945% ja olin niin iloinen tästä! "Ratsastatasaisemmalla ohjastuntumalla, tasaisemmaksi edestä. Anna liikkeen sujua paremmin", oli loppukommentti, joka oli totta kaikin puolin!



Koulun jälkeen oli pitkä tauko jonka aikana Ami käveli ja itse kävin kävelemässä maastoradan, joka vaikutti ihan kivalta mutta aika monimutkaiselta, sisälsi paljon käännöksiä ja piti monessa kohtaa muistaa että mistä piti kääntyä.. Lähdin kuitenkin luottavaisin mielin verryttelemään ja Ami hyppäsikin verkkahypyt oikein hyvin ja epäröimättä! Juuri ennen meidän lähtövuoroa, alkoi tietenkin sataa kaatamalla, joka onneksi taukosi hetkeksi kun menin radalle. Ami oli radalla aika epävarma ja tarvi paljon kannustusta sekä äänestä että pohkeella, mutta ei meinannutkaan pysähtyä millekkään kunnolla ja saatiin hyvä rata! Ainoastaan yksi este vahingossa kaadettiin, mutta onneksi se ei ole virhe maastoradalla :D

Ilmeellä mennään... :D Tosiaan ilma oli mitä ihanin...
Porukka kisoissa oli tosi ihanaa, kaikki juttelivat ja kannustivat ja tulivat kehumaan suoritusta ja kyselemään kaikkea, ja saatiin me trippikin heti radan päätyttyä! Jäi kyllä tosi hyvä fiilis! Oman radan jälkeen jäätiin odottelemaan että muut suoritivat radan, ja eikös se aika satanutkin kaatamalla.. Jepjep. Kuitenkin aika pian päästiin lähtemään takaisin tallille ja onneksi heppa oli loppuverkattu siinä odotellessa niin saatiin heti riisua se, heittää loimea selkään ja pistää koppiin. Ja heti kun Ami saatiin koppiin, loppui sadekkin.. Niin yllättävää!

Odoteltiin siinä sitten hetki tuloksia ja hämmennys oli niin suuri kun mut kuulutettiin sijoittuneen toiselle sijalle! Voi sitä hämmästyksen määrää! Olin niin onnellinen ja hymy levisi korviin asti kun hain ruusukkeen ja palkinnon. Saatiin iso pönikkä jonkinsortin kivennäistä, jota en vielä ole syöttänyt mutta kun nykyinen loppuu, tulee tuo testiin ehdottomasti! Hyvällä mielellä saatiin siis lähteä kotia kohti!

Kiitos kuvista Tuuli Karihtala, Pilvi & Heini Keskinen ja Rosa Kuivanen!

4 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiva juttu jos tykkäät ja aloit seurata meidän juttuja! :)

      Poista
  2. Minun blogissa, on nyt "arvosteltu" blogisi :)
    http://mylifeloveanddreams.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos paljon ihanasta arvostelusta! :)

      Poista