maanantai 20. heinäkuuta 2015

#21 Onnistumisia toisensa jälkeen ja maailman surkein bloggaaja...

En edes oikein tiedä mistä aloittaisin meidän kuulumisten kerronnan! Niin paljon kaikkea on tapahtunut viimeisen postauksen jälkeen..


7.6. Suuntasimme nokan kohti maailmaa, kun lähdimme kesätöihin Sanna B:n tallille Tampereen ja Helsingin välille! Se olikin pisin matka mitä Amia on kuljetettu sinä aikana kun se on mulla ollut, mutta atka sujui oikein hyvin, ja ainoat ongelmat ilmenivät lastauksessa. A ei meinannut mennä koppiin mutta hetken neuvottelun jälkeen sinne käveltiin reippaasti. Perillä saatiin laittaa heppa suoraan karsinaan iltaruoille ja se asettuikin taloksi hienosti ja söi sekä joi hyvin! Aluksi jännitin stressaako Ami kauheasti uutta ympäristöa, mutta yllätyin kuinka reipas se oli.



Itse tein töitä sen pari viikkoa mitä siellä oltiin ja työpäivien ajan A tarhaili ja kävi kävelytyskoneessa. Iltaisin vapaalla ollessani ratsastin Amin itsenäisesti kentällä tai maastossa tai kävin sen kanssa koulu - tai estetunneilla. Tunteja kertyi noihin kahteen viikkoon kuusi ja se olikin oikein sopiva määrä! Saatiin Sannalta ihan hurjasti apua ja vinkkejä hyppäämiseen ja samoin Open tunneilla sain kouluratsastuksenkin ideasta kiinni ainakin hetkittäin.





Ensimmäisellä estetunnilla mua jännitti todella paljon, mikä kostautui taaksepäin ratsastamisena, jonka myötä loppujenlopuksi alkuverkan jälkeen tuli kieltoja kaksi kappaletta, joissa toisella kerralla tipahdin. Kiellot olivat vain ja ainoastaan omaa syytäni, paniikissani nypein hevosta liian hitaaseen vauhtiin eikä sen ollut mitään järkeä hypätä estettä. Seuraavalla kerralla yksi tallin todella taitavista ratsastajista hyppäsi Amilla ja oli todella hienoa katsoa kun joku asian osaava meni selkään ja laittoi homman toimimaan! A esittelikin oikein mallikkaita hyppyjä, eikä kyttäillyt yhtäkään estettä, vaikka kaikki olivat jotain erikoisesteitä. Edes kaksi peräkkäistä vesiestettä eivät tuottaneet ongelmia vaan ne hypättiin mukisematta! Olin aivan hämmentynyt siitä ettei A katsellut yhtään mitään, kun joskus se saattaa säikkyä mitä typerimpiäkin asioita.. Mutta sain itse paljon varmuutta, nyt tiedän ettei se katsele mitään, eikä ainakaan ns. "turhia" kieltoja tarvi pelätä.


Sama ratsastaja hyppäsi useammankin kerran Amilla ennen minua ja minä hyppäsin sitten hänen jälkeensä. Pyrittiin pitämään hyppykerrat suht lyhyinä ja sitten hyppäämään hieman useammin, ja se toimikin meille tosi hyvin! Kotiläksyksi saatiin harjoitella jalan eteen ratsastamista oikein olantakaa! Kyllä sen vaan heti huomasi kun toinen oli ratsastanut sen oikeasti jalan eteen, kuinka erilaiselta ratsastaminen sitten tuntuikaan! Tästä on hyvä meidän jatkaa eteenpäin.

Näiden kahden viikon jälkeen olen hypännyt kotona kaksi kertaa. Ja hypyt ovat sujuneet paremmin kuin koskaan! Nyt kun annan hevosen edetä, pidän tuntuman tasaisena kädet paikallaan ja ratsastan jalalla, huomaan että paikat tulevat kuin itsestään ja homma luistaa! Miksi en ole tajunnut tätä aikaisempaa? Yritetään nyt pitää tämä moodi päällä! Huomenna onkin tiedossa Kalle Nykäsen estevalmennus, toivottavasti pärjätään siellä!


Myös kouluratsastuksessa on löytynyt jotain uusia nappuloita. Peräänanto alkaa tulemaan helpommin ja se pysyy tasaisempana. Tehtävät alkavat onnistua ja hevonen haluaa miellyttää ja yrittää kaikkensa! Pidin Amilla viikon kevyemmän jakson jota edelsi neljän päivän loma, ja sen viikon aikana menime puomeja, hyppäsimme kerran ja muuten maastoilimme, välillä reippaasti ja välillä kävellen. Ja tuon lomailun ja kevyemmän viikon jälkeen hevonen tuntuu ihan superhyvältä ja yhtäkkiä laukan kokoaminen on helppoa ja raviväistöt ovat tasaisia, samoin vastalaukkaa voisi jatkaa vaikka kuinkapitkään! Joskus pieni tauko tekee ihmeitä! Olen tällähetkellä niin onnellinen, kaikki toimii hyvin ja hevosesta huomaa että se on tyytyväinen ja nauttii!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti